Ulosotto
Käytännössä velallisista suurimman osan ulosottoasiat käsiteltäisiin perustäytäntöönpanossa. Perustäytäntöönpanossa ulosottomiehet hoitaisivat niiden velallisten asioita, joiden velat tulevat tulopohjaselvityksen perusteella maksetuiksi kohtuullisessa ajassa. Valtakunnanvoudinviraston pilotoinneissa kohtuullisen ajan rajana on pidetty kuutta kuukautta. Vuonna 2016 luonnollisista henkilöistä 64 prosentilla oli ulosotossa velkaa alle 5 000 euroa ja 72 prosenttia ulosottoasioista käsiteltiin alle kuudessa kuukaudessa. Jos perinnän aikana velalliselle tulee uusia ulosottoasioita, joiden velkamäärä on niin suuri, etteivät ne tule loppuun maksetuiksi kuudessa kuukaudessa, velallisen ulosottoasiat siirrettäisiin laajaan täytäntöönpanoon. Jos velallisella on täytäntöönpantavana ainoastaan suppean ulosoton asioita, velallisen ulosottoasiat käsiteltäisiin ilman aikarajoitusta perustäytäntöönpanossa.
Ulosottomenettelyä ohjaa yleisesti ulosottokaaren 1 luvun 19 §:ssä säädetty asianmukaisuuden vaatimus. Ulosottoviranomaisten tulee toimia virkatehtävissään asianmukaisesti ja puolueettomasti. Ulosottoviranomaisilla on suhteellisen laajat toimivaltuudet, ja he käyttävät täytäntöönpanotehtävissä lain suomaa harkintavaltaa. Asianmukaisuuden vaatimus edellyttää muun muassa sitä, että harkintavaltaa tulee käyttää samankaltaisissa tapauksissa yhdenmukaisin kriteerein. Puolueettomuus taas tarkoittaa sitä, että ulosottomiehen tulee suhtautua tasapuolisesti velalliseen ja velkojaan ja kohdella yhdenvertaisesti velallisen useita eri velkojia.
Uudistus toteutettaisiin asiakaslähtöisesti. Oikeusministeriö seuraisi uudistuksen taloudellisia vaikutuksia perintätulokseen ja julkisen talouden perintätulokseen vuoden 2022 loppuun erityisen tarkasti ja siitä raportoitaisiin asianmukaisesti.
Ulosottomiehet kuuluvat Kodaan, joka on ulosottomiesten kamari. Siihen kuuluminen on pakollista. Kodalle kuuluu koulutuksellisia sekä ulosottomiesten valvontaan ja kurinpitoon liittyviä tehtäviä. Lisäksi Kodan tehtävänä on jakaa eräitä julkisoikeudellisia perintätehtäviä ulosottomiesten hoidettaviksi. Kyse on lähinnä sellaisista veroista, joita verottaja ei itse peri.
Esitys antaisi mahdollisuuden Ulosottolaitoksen johdolle tehdä uudessa organisaatiossa erikseen päätöksiä henkilöstön sijoittumisesta sen mukaan, miten sijoittuminen luo parhaimmat edellytykset toiminnan johtamiselle. Tässä arvioinnissa päätöksiin vaikuttavia seikkoja tulisi olla toiminnan yhtenäisyys, tehokkuus ja taloudellisuus sekä turvallisen työympäristön ylläpitäminen. Samalla olisi kiinnitettävä huomiota siihen, että oikeusministeriön asetuksella säädetyissä toimipaikoissa on saatavilla riittävästi ulosoton palveluja.
Täytäntöönpano jaettaisiin laajaan täytäntöönpanoon, erityistäytäntöönpanoon ja perustäytäntöönpanoon. Perustäytäntöönpano olisi sellaisten maksuvelvoitteiden täytäntöönpanoa, jotka voidaan käsitellä nopeasti, velallista tapaamatta ja lähtökohtaisesti sähköisin menetelmin. Laajan täytäntöönpanon ulosottomiehellä olisi sama toimivalta kuin ulosottomiehellä on voimassa olevan lain nojalla. Erityistäytäntöönpano vastaisi nykyistä ulosoton erikoisperintää.
Ulosottoasioita käsitellään ulosottokaaren 3 luvun 13 §:n nojalla velalliskohtaisesti siten, että sama kihlakunnanvouti ja kihlakunnanulosottomies käsittelevät kaikki samaa vastaaja koskevat ulosottoasiat (vastaava ulosottomies). Vastaavalla ulosottomiehellä on toimivalta koko maassa ja hän voi pyytää virka-apua muilta ulosottomiehiltä täytäntöönpanotehtävien hoitamiseen. Lisäksi ulosottomiehillä on oikeus saada virka-apua muilta viranomaisilta. Pääsääntöisesti vastaava ulosottomies määräytyy vastaajan asuin- tai kotipaikan mukaan (3:14).